teatterijuttu

Teatteri Hetki pistää Shakespearen kauniin klassikon hyvällä tavalla hyrskyn myrskyn! Ohjaaja Anna Turunen on tehnyt ryhmänsä kanssa hienoa työtä.
Perinteikkään Aleksanterin teatterin yleisö koostuu tällä kertaa innokkaista nuorista, mikä on hieno asia. Olemme tulleet katsomaan Teatteri Hetken Myrskyä, sovitusta Shakespeare-klassikosta. Se lupailee ravistella teoksen tähän päivään, kieltä, fyysisyyttä ja nykysirkusta myöten. Komea mainos ja anteeksipyytelemätön puffiteksti eivät ole bluffia. Kun punainen esirippu aukeaa, alkaa todella tapahtua. Katosta laskeutuvien liinojen varassa kiljuvat merimiehet näyttävät mitä on tulossa: Olemme matkalla kohti katastrofia, silti kohti teatterin lumoa ja fantasiaa.

Myrsky on Shakespearen arvoituksellisimpia näytelmiä. Runollinen aikuisten satu kertoo vallasta luopumisesta, anteeksiannosta ja tietenkin rakkaudesta. Mukana on juonittelua, hullunkurisia hahmo, sekä kaikenlaisia henkiolentoja.

Tarina tapahtuu saaressa, jonne kuningas Prospero (Mikko Pykäläinen) on pelastautunut salajuonen takia tyttärensä Mirandan (Liisa Torikka) kanssa. Prospero hallitsee taikavoimillaan sekä saaren nymfiä Arielia (Ida Heimonen), että saaren kummallista alkuasukasta Calibania (Jani Louhivuori). Prospero saa mahdollisuuden kostaa vallananastajille myrskyn avulla ja ohjaa juonittelijoiden aluksen haaksirikkoutumaan samaan saareen.

Kosto muuttuu kuitenkin ymmärtämykseksi inhimillisten heikkouksien edessä, lopulta anteeksiannoksi.
Tietenkin tarvitaan Mirandaan rakastuva prinssi. Hän on Ferdinand (Jarkko Niemelä). Nuorten rakkaus viimeistään sulattaa Prosperon sydämen.

Teatteri Hetken ensemble on tehnyt valtavasti työtä projektin eteen. Tästä on kiittäminen kunnianhimoista ohjaajaa, Anna Turusta, joka on yhdessä Jani Louhivuoren kanssa suomentanut ja dramatisoinut koko näytelmän. Teos onkin suomennettu pieteetillä, sillä näytelmän hahmot puhuvat suomen eri murteita!

Esimerkiksi mainio hovinarri Trinculo (Markku Multaharju) puhuu stadin slangia, mutta muuttuessaan merimieheksi samainen näyttelijä puhuu karjalaa, kuin Rokka ikään. Ihastuttava Ida Heimonen suhisee Arielina inarinsaamea jne. Taidokkaasti toimitettuun käsiohjelmaan on liitetty tarvittava sanasto, jos ei muuten tajua.

Turusen hienossa ohjauksessa näkyy sekä rakkaus Shakespearen näytelmää kohtaan, mutta ennen kaikkea tuoreus ja kepeys. Myrskyn parissa aika kulkee kuin siivillä. Nuoret näyttelijät tekevät linjassa erittäin taitavaa fyysistä teatteria, jossa on juuri sitä lumovoimaa ja tekemisen riemua, jollaista voisi kuvitella kirjailijan toivoneen. Käsiohjelmasta selviää myös, kuinka kokonaisvaltaisesti ryhmä on esitystä toteuttanut musiikkia myöten, työryhmän nimiä riittää musiikin, rytmin ja kaiken toteutukseen. Kaikki pelaa hyvin.

Mikko Pykäläinen on hyvin vahva ja uskottava mieltään muuttavana Prosperona, loppurepliikit osuvat suoraan sydämeen. Liisa Torikka tekee hyvän roolin Mirandana, valitettavasti äänen intensiteetti ei ihan yltänyt parvelle asti. Jarkko Niemelä ja Torikka tanssivat komean fantasiatangon rakkautensa kruunuksi.

Näytelmän hassusta porukasta mieleen jäävät juonittelevat Sampsa Köppä ja Mikko Aspelin. Edellä mainittu Markku Multaharju tekee taitavaa ja hauskuuttavaa commedia dell´arte -tyylittelyä kaksoisroolissaan. Omaa luokkaansa on Jani Louhivuoren Caliban. Örinä ja hypähtely on varmaan sinänsä tämän roolin tulkinnassa tyypillistä, mutta Louhivuori saa aikaan uskomattoman sympaattisen antisankarin, jota uudelleen ja uudelleen kaipaa näyttämölle. Myös Johannes Teppo on mainio juopon roolissaan, tosin hänen pitää tresata (harjoitella) ääntä!

Esityksen ehdoton vetonaula on kaunis ja uskomattoman elastinen Ida Heimonen Arielin roolissaan. Nuori näyttelijätär-akrobaatti suorastaan lumoaa katsojan huikeilla liina-trapetsi tempuillaan. Heimoselle on oikeutetusti laadittu oma soolo, koreografina Heini Koskinen. Vaikka soolo vie esityksestä aikaa, tässä kontekstissa se toimii hyvin ja tuo esitykseen uutta ilmettä, jopa uutta sirkusta.

Voin onnitella ryhmää ja ohjaaja Turusta näin eheästä, innostavasta ja herkistävästä teatterikokemuksesta. Myös naksahtivat paikalleen sopivan hämyisä valo sumuineen, että kuulas, modernia soundia hakenut Elmeri Turusen äänimaailma.

Myrsky on rantaan hioutunut nuori helmi, jonka soisin monen vielä kesän kynnyksellä löytävän. Ideoiden rikkaus ja jopa roolien maskit takaavat kauniin, ihastuttavan ja toivottavasti myös puhuttelevan teatterielämyksen.

Martti Mäkelä
7.5.2009

William Shakespeare:
MYRSKY

SUOMENNOS JA SOVITUS: Anna Turunen, Jani Louhivuori
OHJAUS: Anna Turunen
ROOLEISSA: Mikko Pykäläinen, Liisa Torikka, Mikko Yli-Erkkilä, Panu Kontkanen, Jarkko Niemelä, Sampsa Köppä, Mikko Aspelin, Ida Heimonen, Jani Louhivuori, Markku Multaharju, Johannes Teppo
PUVUSTUS: Laura Lipiäinen
VALOT: Hanna Tammisto
LAVASTUS: työryhmä
ÄÄNIMAAILMA: Elmeri Turunen
TANSSIKOREOGRAFIA: Jaakko Jokio
ILMAKOREOGRAFIA: Heini Koskinen, Ida Heimonen
MASKEERAUS: Anni Parkkinen/ Pihkara Make-up

Teatteri Hetki Aleksanterin teatterissa
Ensi-ilta 6.5.2009
Muut esitykset: 7.5, 27.5 ja 28.5 19.00
Tiedustelut: www.teatterihetki.com

  LÄÄKÄRI VAIKKA VÄKISIN
  BARBAARIT - KAIKKI KÄSI KÄDESSÄ YHTEISEEN HAUTAAN
  ILTAA, NIMENI ON ANTON TŠEHOV
  CYRANO DE BERGERAC
  HELSINKI PRIDE 2010
  KUNINGAS JA HEVONEN
  PIKKU PIETARIN PIHA
  KUSTAAN PERILLISET
  PAKKOMIELTEENÄ MINÄ
  AGA-BOOM
  YHDESSÄ
  MYÖTÄTUNTO
  RUTTO
  ZACHE, TÄHTI JA KANERVANKUKKA
  VAIMONI ON TOISTA MAATA
  TODELLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS
  CIRKO 2010
  KIRJA SULLE, RUUSU MULLE!
  UTOPIA
  MANNERHEIMINTIELLÄ
  DET FALSKA BARNET - VALELAPSI
  LÀ-BAS-BIENNALE
  GODHET ÄR - HYVÄ ON
  KRISTUKSEN MORSIAN
  HERAKLES